Etusivu Liikunnan hankemaailma Tietoa liikunnan hankemaailmasta

Tietoa liikunnan hankemaailmasta

Liikuntahankkeiden suurin rahoittaja on opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM). Hankeavustusten rahat tulevat Veikkauksen rahapelitoiminnasta. OKM:n lisäksi liikunnan kehittämishankkeita avustavat mm. Aluehallintovirasto, kunnat, Euroopan unioni (EU), muut ministeriöt ja monet säätiöt.

Vuonna 2020 rahapelitoiminnan tuotot urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen ovat olivat 150,5 miljoonaa euroa. Tästä summasta määrärahoja koko väestön liikunnallisen elämäntavan edistämiseen myönnettiin 8,7 miljoonaa euroa, liikuntatieteeseen ja tutkimuksiin 3,5 miljoonaa euroa sekä tutkimus- ja kehitysyhteistyölle ja koulutustoimintaan 4,1 miljoonaa euroa. Veikkausvoittovaroihin perustuvien liikuntamäärärahojen lisäksi valtion budjettivaroista Liikkuva Suomi -ohjelmalle (Liikkuva opiskelu, Liikkuva varhaiskasvatus ja Liikkuva aikuinen -ohjelmat) myönnettiin 6 miljoonaa euroa.

 

Hankkeiden painopisteet 2010-luvulla

OKM on asettanut liikuntapolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiksi liikunnallisen elämäntavan yleistymisen, yhdenvertaisen saavutettavuuden ja osallisuuden lisääntymisen liikunnan ja urheilun avulla.

2010-luvulla valtion liikuntahallinnon hankkeiden painopisteet olivat lasten ja nuorten liikunta, eri-ikäisten terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikunta sekä seuratoiminta. Suurimmat muutokset tapahtuivat terveysliikunnan avustusten kasvussa, Liikkuva koulu -ohjelma laajeni koko maahan ja liikunnan yhdenvertaisuus ja saavutettavuus tulivat voimakkaasti mukaan kehittämisavustuksiin.

Valtakunnallinen Liikkuva koulu -ohjelmakokonaisuus laajeni vuonna 2017 Ilo kasvaa liikkuen ja Liikkuva opiskelu -ohjelmien kautta varhaiskasvatukseen sekä toiselle ja korkea-asteelle. Vuonna 2020 ohjelma laajeni entisestään koko väestöä koskettavaksi Liikkuva Suomi -ohjelmaksi. Pienempään rooliin 2010-luvun edetessä ovat kehittämishankkeissa jääneet kilpa- ja huippu-urheilu.

 

Eniten avustuksia kunnille

Kunnille myönnetään valtionosuutena rahoitusta liikuntatoiminnan käyttökustannuksiin asukasmäärään ja yksikköhintaan perustuen. Kunnille voidaan myöntää myös harkinnanvaraisia valtionavustuksia liikuntatoiminnan kehittämiseen sekä esimerkiksi terveyttä edistävän liikunnan projekteihin.  Valtionosuudet ja -avustukset muodostavat noin 3,3 prosenttia kuntien liikuntaan ja ulkoiluun käyttämästä rahoituksesta. Vuonna 2020 liikunnan yksikköhinta oli 12 euroa, jonka perusteella kunnille maksettava valtionosuus on 3,56 euroa jokaista asukasta kohti.

OKM myöntää avustuksia valtakunnallisiin ja alueellisiin liikunnallisen elämäntavan kehittämishankkeisiin. Kunnat voivat puolestaan hakea avustusta paikallisiin hankkeisiin aluehallintovirastoista (AVI). Vuonna 2020 OKM myönsi rahoitusta yhteensä 58:lle valtakunnalliselle ja alueellisille liikunnallisen elämäntavan kehittämishankkeille. Rahaa myönnettiin yhteensä 3,6 miljoonaa euroa. Tutkimusyhteisöille ohjattiin avustuksia 3,8 miljoonaa euroa ja liikuntajärjestöille 4,2 miljoonaa euroa.

Yksi merkittävä rahoituskohde on liikuntaseurojen hankkeet. OKM myönsi vuonna 2019 seuratukea melkein 400 seuralle yhteensä 3,7 miljoonaa euroa. Rahoitus vaihteli 2 000 eurosta aina 15 000 euroon. Myös kunnat myöntävät vuosittain liikuntaseuroille noin 15–20 miljoonaa euroa toiminta-avustuksia, joten valtion myöntämät kehittämisavustukset ovat merkittävä lisäpanostus seuratoimintaan.

Tiedot kaikista avustetuista kohteista ja niille myönnetyn avustusten määrät on julkaistu OKM:n verkkosivuilla (linkki OKM:n verkkosivuille).

 

Hankkeet keskittyvät lapsiin ja nuoriin

Valtion liikuntahallinnon kehittämisavustusten selkeä painopiste 2010-luvulla oli lasten ja nuorten liikunta. Lapset ja nuoret olivat yhtenä painopisteenä myös muissa kehittämisavustuksissa, joten todellisuudessa lapsiin ja nuoriin panostettiin tätäkin enemmän. Seuraavaksi tyypillisin avustuskohde oli kantaväestöön kuuluvien työikäisten liikunnan kehittäminen.

Ikäihmiset ja erityisryhmät (vammaiset ja pitkäaikaissairaat) jäivät hankeavustuksissa pieneen rooliin. Tosin ikäihmiset ja erityisryhmät ovat mukana myös osassa muita hankkeita, kuten koko elämänkaarta koskevissa hankkeissa tai erilaisissa liikuntaneuvontaa ja palveluketjuja kehittävissä hankkeissa. Maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden liikuntamahdollisuuksien kehittämiselle myönnettiin 2010-luvun lopussa enemmän avustuksia verrattuna 2010-luvun alkuun.

 

Seurantaa, arviointia ja satunnaista tulosten levittämistä

Valtion liikuntahallinnon avustamien hankkeiden vaikuttavuuden seuranta ja arviointi on hajautettu eri toimijoille. Valtion liikuntahallinto seuraa varsinkin laajempia ohjelmia, jossa seurannalle ja arvioinnille on varattu omat erilliset resurssit (esim. Liikkuva Suomi -ohjelma). Osa liikuntahankkeiden arvioinnista ja seurannasta on ulkoistettu Likes-tutkimuskeskukselle. Laajemmat yksittäiset valtakunnalliset ja alueelliset hankkeet arvioivat pääosin itseään. Valtaosa liikuntahankkeista on resursseiltaan niin pieniä, ettei yksittäisiin hankkeisiin ole järkevää sisällyttää ulkopuolista arviointia.

Vaikka eri tahot seuraavat hankkeiden toteutumista, on tieto vaikuttavuudesta vielä puutteellista. Yksi kehittämiskohta on tulosten levittäminen muille kuin kehittämistyöhön osallistuneille tahoille. Syntyneet tulokset jäävät monesti hankkeen toteuttaneen organisaation ja hankkeen sidosryhmien osaamispääomaksi sen sijaan, että tuloksia levitettäisiin muille toimijoille. Hankkeiden tuloksista avoimesti raportoiminen auttaisi hyvien käytäntöjen leviämistä ja hanketoiminnan vaikuttavuutta.

Hankkeiden seuranta ja arviointi kohdistuu usein siihen, mitä hankkeen aikana on tehty. Tyypillisesti esitetään saavutettuja tuloksia, kuten kuinka monta liikuntaryhmää on perustettu tai kuinka montaa henkilöä on liikutettu. Edelleenkään ei ole riittävästi tietoa hankkeiden vaikuttavuudesta, mikä haittaa hankkeiden kehittämistyön tulosten hyödyllisyyden todentamista.

 

Lähteet